Penttilän Perunatilan esittely

Perunatilamme sijaitsee Kalajoen Pitkäsenkylässä. Edellinen sukupolvi aloitti perunanviljelyn 60-luvulla, jolloin tilan talouskeskus sijaitsi jokirannassa. Aluksi parin hehtaarin perunat varastoitiin päärakennuksen kellarissa maidontuotannon ollessa päätuotantosuuntana,
aina 80-luvun lopulle saakka.



Perunakauppa alkoi kuitenkin kiinnostaa meitä enemmän ja vuonna 1987 tilalle rakennettiin ensimmäinen perunavarasto uudelle avaralle paikalle Pitkäsenkylän n. 1000 ha:n laajuisen peltoaukean reunaan. Nautakarjasta luovuttiin vuonna 1990 ja sen jälkeen perunantuotantoon ja pakkaamiseen on panostettu täysillä.

Kehitys on ollut nopeaa

Kehitys on ollut nopeaa; viimeisin suuri perunavarasto rakennettiin kesällä 2011. Tuotantotiloja on nyt noin 8000 m², jossa on varastotiloja noin kymmenelle miljoonalle perunakilolle sekä ajanmukaiset pakkaus-, lähettämö-, sosiaali- ja toimistotilat.

Pyrimme ajattelemaan toiminnassamme myös ympäristöystävällisyyttä. Tilakeskuksen lämmitykseen käytetään maalämpöä, pakkaamossa suosimme uusiokäytettäviä ja kierrätettäviä pakkausmateriaaleja.

Oma perunanviljelypinta-ala on nyt noin 150 ha. Penttilän perunatila kuuluu Suomen suurimpiin ruokaperunatiloihin. Viljelyssä on noin kymmenen eri lajiketta. Lisäksi perunaa ostetaan muilta viljelijöiltä muutamia miljoonia kiloja vuodessa. Perunat lajitellaan eri kokoihin ja toimitetaan tukkuliikkeisiin erilaisiin kuluttajapakkauksiin pakattuna. Lisäksi toimitetaan sivutuotteita kuorimoille ja teollisuuteen. Perunantuotanto ja –pakkaus työllistää nykyisin talonväen lisäksi kahdeksan työntekijää.

Maatalouden rakennemuutos mahdollistanut
peltolohkojen suurentamisen

Maatalouden rakennemuutoksen myötä myös peltolohkoja on voitu suurentaa lähes vuosittain; esim. kaksi suurinta lohkoa ovat nyt noin kaksi kilometriä pitkiä ja pinta-alaltaan yhteensä 65 ha. Tilan erikoisuutena on se, että kaikki pellot näkyvät keittiön ikkunasta eli ne sijaitsevat pakkaamon ja varastojen ympärillä, jolloin viljelykoneilla maantiellä liikkumiseen ei ole tarvetta ja tuotanto on taloudellista ja tehokasta. Lisäksi maat ovat laadullisesti hyviä kivettömiä hietamaita.

Viljelykiertoa voidaan toteuttaa suhteellisen hyvin naapureiden kanssa, koska lähin perunatila on noin kilometrin päässä. Lähes kaikki lohkot voidaan tarvittaessa myös kastella joesta pellolle rakennetun noin kolme kilometriä pitkän runkolinjan avulla.